Raskausajan hyviä sekä huonoja puolia

Mun laskettuaika on huomenna, joten tänään ajattelin listata ylös asioita, jotka on ollu raskausajalla hyviä sekä huonoja.

 

Niinku jo viimeks kirjotin, koko 9 kuukautta on menny ihan älyttömän nopeesti, ihan oikeesti tuntuu et se testi olis näyttäny positiivistä vasta eilen. Jokanen päivä tässä välissä on menny ihan järjettömän nopeesti, ja huomenna mun raskaus on jo kestäny 280 päivää, eli melkeen kokonaisen vuoden. Kaikilla muilla on ollu kauheita oireita, mulla ei oo ollu mitään, ja ehkä sen takii aika on juossu ihan älyttömän nopeesti. Ehkä myös se, että oon valmistautunu tähän positiivisellä asenteella alusta lähtien, on auttanu aikaa kuljettamaan näitä 280 päivää niin nopeesti.

Ensimmäiseksi mietin hyviä puolia, sillä mulla ei alkuun tullut oikeen huonoja puolia mieleen, koska kaikki on mennyt niin hyvin kokoajan.

1. Kukaan ei huomaa, jos tulee muutama liika kilo vielä muiden kilojen päälle.

Mä myönnän et käytin tätä aika hyvin raskauden ajan. Söin sillon tällön hampurilaisii mäkkärissä tai sitte ostin karkkii ja mässäsin niitä. Kukaan ei kuitenkaan huomannu sitä ulkoota päin, ja siks pysty pitämään ihan ihon myötäsiä vaatteitakin, ilman että joku katto pahalla tai että se mässäily olis näkynyt jossain. 

2. Sai nukkua sillonku huvitti

...ja sai myös valittaa jos väsytti. Kukaan ei sanonu mitään jos nukuin päivällä myöhään tai jos nukuin päivällä, kun taas sitten ennen raskautta äiti päästi pikkuveljen lyömään kattilan kansia yhteen mun huoneeseen 7 aikaa aamulla. 

3. Sai pidättäytyä erillaisista tekemisistä

Ei tarvinnu käydä lenkillä jos ei jaksanu, ei tarvinnu nostaa painavii kauppakasseja ja kukaan ei IKINÄ valittanu mulle siitä, jos en ollu jaksanu imuroida tai tiskata. Ei mun myöskään ikinä tarvinnu lähtee mihinkään, jos en vaan jaksanu. Jokaselle mitä ei halunnu tehdää, löyty aina hyvä syy.

4. Sai käyttää raskautta tekosyynä

Liittyy hiukan tohon aikasempaan, mutta sai aina käyttää raskautta tekosyynä. Jos teki mieli jotain kaupasta tai pitsaa ravintolasta, pysty vaan sanomaan että kun tekee mieli. Kun yöllä rupes tekee mieli jotain, pysty vaan poikaystävää pyytämään käymään kaupassa, koska tekee mieli. Ei se muuten ikinä olis varmaa lähteny. Tätä tulee kyl ikävä.

5. Sai pukeutuu vaikka lökäreihin ja isoon huppariin joka päivä ja joka paikkaan, jos teki mieli. Ilman että joku katto tai valitti siitä, miltä mä näytän.

Ja itseasiassa, niinhän mä joka päivä teinkin, varsinkin loppu raskaudesta. Sain näyttää ihan luvan kanssa pallerolta poikaystävän huppari päällä ja maailman isoimmat housut jalassa, parasta ikinä. Pystyin varmaan johonkin 30 raskausviikkoon asti käyttämään kireitä housuja, mut sit ne rupes tuntumaan niin epämukavilta, et vaihdoin äkkiä lökäreihin. Sama kireet paidat, hetken pystyin pitämään, mut sit päätin luovuttaa ja annoin itteni näyttää tyhmältä liian isoissa vaatteissa. Pääasia oli aina se, et ne tuntu hyvältä päällä.

Seuraavaks huonoja puolia, näitä oli nii paljon vaikeempi keksii ku hyviä. Kyl silti tuli puolentunnin sisällä muutama huono puoli mieleen, mistä oikeestaan oon valittanu usein koko raskauden ajan.

1. Omat, ihanat vaatteet ei mahtunu päälle

Tää oli niin hirveetä, mä niin odotan et pääsen taas pitämään mun vanhoja vaatteita. Itseasiassa, oon kerenny jo laittaa ne mun vaatekaappiin muuton jälkeen, siel ne venaa et ne mahtuu taas päälle. Se oli mulle ihan hirvee tunne, ku tajusin et ne mun omat hupparit näyttää tyhmältä mun päällä

2. Ruoka rajotteet

Kun teki jotain mieli, niin tuli mieleen että ainiin, oon raskaana, emmä tätä voi syödä. Tälläsii oli esimerkiks salmiakki purkka ja lakritsi. En sit tiiä, kuin luotettavaa tietoa toi on, että niitä ei sais hirveesti syödä raskauden aikana. Tälläsii muitaki oli, mitä sain joskus alkukertoina neuvolasta lapulle, että mitä pitäis välttää mahdollisimman paljon.

3. Uusien vaatteiden ostaminen

Se, että piti ostaa ns. turhaan uusia vaatteita, jotka mahtu päälle. Kokoa M-L huppareita, että ne mahtu mun päälle. Kauhein ajatus oli että tunsin, että rahat menee hukkaan, koska mun oikee vaatekoko on xs-s mikä toivottavasti on myös synnytyksen jälkeen. Ne m tai l-kokoset vaatteet näyttää ihan teltoilta sillon mun päällä, emmä sellasia käytä. Mä en ees haluu ajatella, mihin mä noi vaatteet tungen, kun mun omat vaatteet rupee taas menemään mun päälle. Onneks en noihin uusiin vaatteisiin kauheesti sijottanu, sillä pidin suurimman osan ajasta omia housuja ja poikaystävän huppareita, jotka onneks meni mulle koko raskauden.

4. Mahallaan nukkuminen ei enää yhtäkkiä onnistunukkaan

Ai että, mulla on ikävä mahallaan nukkumista. Oon aina ennen raskautta nukkunu mahallaan, ja nukuin pitkälle raskauttakin vielä, mutta yhtäkkiä se tuntu kauheen epämukavalle ja ahdistavalle, ja sitten piti opetella nukkumaan kyljellään tai sellasessa asennossa, että en kumminkaan makaa mahan päällä. Tää on omien vaatteiden lisäksi asia, mitä mä oikeesti odotan ihan järjettömästi.

Tuntuu ihan uskomattomalta. Huomenna. Oon kyllä ihan kiitollinen siitä, että mulla ei mitään kipuja tai oireita oo ollut, oon päässyt niin helpolla, sekä maha on pysyny älyttömän pienenä, että ei oo kyllä vieläkään mitenkään tukala olo.