Raskauden viimeiset kolme kuukautta, raskausviikot 28–40, ovat lapsesi
kehityksen ja kasvun aikaa. Sikiö alkaa kasvattaa ihonalaista
rasvakerrosta ja näyttää koko ajan enemmän sellaiselta kuin odotat hänen
näyttävänkin syntyessään.
Multa ollaan pyydetty kaikenlaisii postauksia, liittyen tähän loppu raskauteen ja tänään ajattelin ottaa puheeks tän viimiset kolme kuukautta. Mulla ei oo ollu mitään särkyä, kipua, tms. mahaki pysyny tosi pienenä, kun on takaseinässä. Ei mulla oo oikeestaan koko raskauden aikana ollu mitään oireita tai mitään sen pahempaa. Alussa oli selkä jumissa muutaman viikon, ja se oli ihan järkyttävää särkyä. Muuten oon kyllä päässy älyttömän helpolla, mut silti listasin tähän sellasia asioita, mitä mä oon itessäni huomannu tän viimisen kolmanneksen aikana. Toivottavasti saatte tästä jotain irti ja muistakaa liittyä mukaan matkaan liittymällä lukijaksi, laskettuun aikaan ei oo enää montaa päivää.
Kuumuus vaikka en ees tekisi mitään
Mulla on ihan jatkuvasti järkyttävä kuuma, ihan sama mitä mä teen. Tätä ei ollu missään muussa kohtaa, paitsi nyt lopussa. Yöllä jos oon kotona tai jossain muualla niin pakko pitää ikkunat ja ovet auki. Mulla on nyttenkin hiki, vaikka mä vaan istun mun sängyllä kirjottamassa tätä. Tosi ärsyttävä vaiva, vaikka kylhän sen ymmärtää että miks tällästä on. Kaikkein kamalinta on se, ku imuroi tai siivoo kauhee hiki päässä ja sitten se lämpö ei tasaannu millään. Meinaan sitä, että tunti sen jälkeenkin on vielä ihan älyttömän kuuma.
Hengenahdistus esimerkiksi istuessa
Mä en tiiä miten toi pitäis sanottaa, mutta tällä tarkotan sitä, että esimerkiks istuessa sohvalla pakko vaihdella kokoajan asentoa, kun on niin vaikee saada henkeä. Ajattelin ensin, että tää olis jotain ns. vakavempaa, mutta johtuu vaan siitä että toinen painaa mua sellasesta kohtaa. On muuten tääkin yks saatana, kun istuu esimerkiks autossa ja tuntuu et happi loppuu kesken.
Unettomia öitä
No, tämän ainakin jokanen joka mun blogia on viime päivät seurannu niin tietää, että mulla on uni ollu tosi vähäistä. Mulla ei tuu sellasta tunnetta, että mua väsyttäs ja sen takia oon viel kolmen, neljän tai viiden aikaan aamulla hereillä. Ei siinä, mulla ei oo mitään syytä herätä aamuisin ku en käy enää koulussakaan, mutta on tosi ärsyttävää kun mä valvon sillon, kun toiset nukkuu. Oon nyt viime päivät sit koittanu kirjotella blogia ja kattoo netflixiä yöllä, että olis ees jotain hyödyllistä tekemistä.
Laiskotus
Mitään ei jaksa tehdä eikä millään jaksa nousta sängystä ylös aamulla, vaan vois vaan maata siinä kokopäivän. Selvästi keho valmistautuu tulevaan, kun huomaa että en saa mitään aikaseksi. Illalla suunnittelen aina hirveesti mitä seuraavana päivänä teen, mutta sitten kumminkaan aamulla ja päivällä ei jaksa edes sängystä nousta. Ja ei, kyse ei ole siitä että mua väsyttäis.
Kokoajan nälkä tai sitten ei oo yhtään nälkä
Mulla on tässä lopussa ollu kaks vaihetta. Ensin söin kun hevonen joka päivä ja mistään en tullu täyteen, mutta nytten taas mulla ei oo päivänaikana ollenkaan nälkä. Se, että mulla oli kokoajan nälkä oli tosi ärsyttävää, koska kokoajan piti rampata jääkaapilla ja kun kävin kaupassa, mä melkeen jo tiesin että ruuat maksaa tällä kertaa paljon enemmän, koska sitä myös menee enemmän.
Tää oli tällänen postaus tähän väliin, minkälaisia oireita teillä on ollu loppu kolmanneksessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti